Tämä on ensimmäinen kirjoitukseni kunnallisvaalien jälkeen. Se tulee myöhemmin mitä olisin toivonut. Valtava kiitos minua äänestäneille, tukeneille ja kirjoituksiani lukeneille. Kampanja oli rankka, mutta tuki etenkin Redditissä, tukiryhmässä ja lahjoittajilta sai jaksamaan. Tuki ja luottamus ovat olleet minulle aidosti isoja asioita, ja haluan olla luottamuksen arvoinen.

Siispä ohjelmoin Toimintatracker-sivun, johon päivitän poliittisen toimintani reaaliajassa. Sivulla on aikajana, jolla on kaikki tapahtumat ja niistä mahdollisesti saamani palkkiot. Esimerkki:

Sekä tilastot, joista voi seurata palkkioita ja käyttämääni aikaa:

Toimintatrackerin löydät täältä

Blogiteksteissä tulee olemaan vanhaa ja uutta

• Hitaahkolla julkaisutahdilla mahdollisimman laadukkaita ja kiinnostavia kirjoituksia
• Raportteja yhdyskuntalautakunnasta, jonka jäseneksi minut valittiin. Yhdyskuntalautakunta päättää liikenteestä sekä kaavoituksesta.

Mutta sitten asiaan. Mitä tapahtui vaalipäivänä 13.4.2025 ja siitä eteenpäin?

Vaalipäivä

Istuin vaalivalvojaisissa elokuvateatteri Niagaran salissa. Valkokankaalla oli kuntavaalilähetys. Ruudulla oli ajastin: 5 min ennakkoäänteen julkistamiseen. Johanna vieressä kysyi, onko tulospalvelu jo puhelimessa auki. Ai niin. Avaan sen.

Tuskalliset minuutit kuluvat. Vaalitulos alkoi jännittämään vasta viimeisenä päivänä. Olin todella väsynyt. Kampanja oli yllättävän rankka.

10 sekuntia julkaisuun. Nolla sekuntia. Päivitin selaimen. Kuluu muutama sekunti. Ympäriltä kuuluu kovia huutoja.

"TUHATVIISISATAAKUUSIKYMMENTÄKOLME". Tunnelma hämärässä elokuvasalissa oli todella intensiivinen. Katsoin puhelintani. 250 ääntä. Minähän saatan päästä läpi. Montako prosenttia äänistä on edes laskettu?

Olo on lähinnä hämmentynyt. Katson puolueen läpimeneviä. Käy ilmi, että olen itse asiassa menossa kirkkaasti läpi. Hitto vie. Tässä vaiheessa alkoi hymyilyttämään, mutta hämmennys säilyi. Olo oli epäuskoinen ja epätodellinen.

En osannut nauttia tilanteesta. Ympäröivillä ihmisillä oli suuria pettymyksiä sekä valtavaa iloa. Loppuiltaa kohti olo alkoi kuitenkin jo tasaantumaan, ja äänisaaliiksi tuli 467 ääntä. Lähdin kahdentoista maissa kotiin, ja yllättävää kyllä, sain unta vaikka pää sekä keho pyöri ylikierroksilla.

Seuraavana päivänä olo oli väsynyt mutta onnellinen. Onnitteluita tuli kymmeniä ja taas kymmeniä. Tämä kuulostaa täysin kliseiseltä, mutta olin todella kiitollinen.

Työ alkoi heti. Pääneuvottelijaksi?

Kolme päivää vaaleista olikin jo ensimmäinen tapaaminen. Tapaamisessa kävi ilmi, että pormestariohjelman valmisteleminen alkaakin sitten heti. Pormestariohjelmaneuvottelut jakautuivat useaan pöytään, joista yksi oli kaupunkiympäristön pöytä. Pöytään kuului liikenne ja kaavoitus, joten hain pöydän pääneuvottelijaksi. Tänne sitten pääsinkin.

Neuvottelut alkoivat Frenckellin tapahtumatilassa, ja sujuivat hyvässä hengessä. Vihreiltä minulla oli parina Jaakko Vuorio. Opin paljon häneltä, ja olime aktiivisia. Korostin neuvotteluissa samoja teemoja mitä olen pitänyt aiemminkin. Viihtyisyys, meluntorjunta, elävä keskusta, taloudellisesti järkevä kaavoitus, kestävä liikenne, autot parkkihalleihin pihakansien sijaan, ja pihat puutarhoiksi betonikansien sijaan.

Tätä kirjoittaessani pormestariohjelma on julkaistu. Se antaa hyvän pohjan tulevalle neljälle vuodelle, mutta kirjaukset ovat tulkinnanvaraisia. Tämä tuottaa työtä tulevina vuosina.

Yhden risun annan itselleni, ja se on pyöräliikenne. Sitä kun ei juuri käsitellä ohjelmassa. Satuin olemaan juuri liikenneaiheisen neuvottelupalaverin kipeänä, mutta olisi aidosti pitänyt pitää aihetta tapetilla myös ennen liikennepalaveria. Tämä jättää töitä lautakuntatyöhön, mutta siihen olen valmis. Saimme sentään ohjelmaan kirjauksen "pyöräliikenteeseen investoidaan". Onneksi pyöräliikenteen investoinnit ovat todella edullisia verrattuna esimerkiksi henkilöautoliikenteeseen.

Vaikea tilanne

Edullisille ja fiksuille ratkaisuille onkin tarvetta, sillä edeltävän pormestarikauden myötä periytynyt, tänä vuonna peräti 103.3 miljoonan alijäämä aiheuttaa harmaita hiuksia. Papereilla vuoden alijäämä on "vain" 54 miljoonaa, mutta kaupunki myy omaisuuttaan peräti 50 miljoonalla enemmän kuin tavallisesti.

Käytännössä edeltävä pormestarikausi on rahoitettu myymällä kaupungin omaisuutta. Omaisuutta ei kuitenkaan riitä myytäväksi loputtomasti. Tämä ei lupaa helppoja päätöksiä. Kaupunkisuunnittelussa täytyykin löytää edullisia, mutta vaikuttavia ratkaisuja.

Ei saa kuitenkaan lamaantua.

• Olemme Suomen toiseksi houkuttelevin kaupunki yritysjohtajien silmissä
• Olemme viidettä vuotta peräkkäin Suomen vetovoimaisin kaupunki suomalaisten silmissä
• Olemme edeltävän 5 vuoden aikana kasvaneet 22 000 asukkaalla
• Yritystemme liikevaihto on kasvanut 35 % 5 vuodessa

Vaikka olemme taloussuhdanteen pohjalla, täytyy pitää huoli, että tulevaisuudessa on yhtä hyvät eväät kasvulle. Tampereen pitää myös tulevaisuudessa olla kaupunki joka houkuttelee sekä osaajia että yrityksiä. Asemakeskus on yksi hankkeista, jotka petaavat tulevaisuuden kasvua tarjoamalla asuntoja ja toimitiloja Suomen saavutettavimmalle paikalle. Tulen kirjoittamaan aiheesta pian.

Ensimmäinen valtuusto

Tämäpä olikin kiinnostava kokous. Ensinnäkin siksi, että kaikki oli uutta. Toisekseen siksi, että kokouksessa pääsin kokemaan poliittisen performanssin ihan paikan päällä. Pormestarikoalition ulkopuolelle jäänyt puolue (PS) halusi, että äänestys tehdään tavallisen äänestyksen sijaan erittäin harvinaisena suljettuna lippuäänestyksenä, eli paperilapuilla puiseen uurnaan.

Valtuustosaliin tuotiin puinen uurna, ja valtuustossa kiersi ihmisiä jakamassa paperisia äänestyslappuja.

Laput käytiin tiputtamassa hallintosäännön mukaisesti uurnaan. 60 valtuutettua, yksi kerrallaan, järjestyksessä.

Sihteeri luetteli nimiä:

Aaltonen Mikko...

Aleskovski Atanas...

Asp Antti...

Kuusikymmentä kertaa

Äänet laskettiin. Yksi lappu oli revitty koalition ulkopuolelle jääneen edustajan toimesta. Tämä tarkoitti, että hallintosäännön mukaan äänestyssalaisuus saattaa vaarantua.

Uusintaäänestys.

Performanssiin kului aikaa arviolta tunti. Tästä ei kuitenkaan kannata provosoitua. Kysyin valtuuston jälkeen Oras Tynkkyseltä asiasta, ja hän totesi että tämä on tavallista oppositiopolitiikkaa, eikä siitä kannata olla moksiskaan.

Äänestysten päätteeksi ääntenlaskijat vetäytyivät puisen uurnan kanssa kammioonsa laskemaan ääniä. Me muut menimme kahville ja voileivälle valtuustosalin ulkopuolelle. Tai en minä kyllä mitään syönyt, sillä yritin tutustua ihmisiin kuten kokeneemmat ohjeistivat.

Jutteluni lomassa katsoin jälkiruokapöytää. Siinä oli piirakoita. Pasteijoiden vieressä oli lautanen, jonka päällä oli pulla. Pullan takana oli kyltti: Kummola

Valtuustossa kaikki oli uutta ja hämmentävää, mutta tämä oli kyllä kaikkein oudoin asia