Vasen–oikea-jana on rikki

⚠️ Yksinkertaistettu ja ongelmallinen malli

Yksiulotteinen vasen–oikea-akseli pakottaa meidät valitsemaan joko markkinatalouden tai tulonjaon. Ikään kuin nämä olisivat vastakkaisia.

Mutta entä jos haluaa molempia?

Parempi tapa hahmottaa politiikkaa

Taloustieteilijä Mika Maliranta on esittänyt hyödyllisen kehikon, joka erottaa kaksi eri ulottuvuutta:

Oma paikkani on vasemmassa yläkulmassa: kannatan vapaata markkinataloutta ja samalla vahvaa tulontasausta. Nämä eivät ole ristiriidassa — päinvastoin, ne tukevat toisiaan.

Markkinatalous on työkalu

Markkinamekanismi on tehokkain tunnettu tapa allokoida resursseja, kannustaa innovaatioihin ja luoda vaurautta. Tämä ei ole ideologinen väite vaan empiirinen havainto.

Mutta markkinatalous ei ole moraalinen voima joka palkitsee parhaita ihmisiä ja rankaisee huonompia ihmisiä. Markkinat eivät välitä reiluudesta. Niiden voima on valtava, ja sillä voimalla voi tuottaa laajaa hyvinvointia, tai dystopian.

Siksi valtion pitää olla reilu

Ja siksi en ymmärrä heikommassa asemassa olevien moralisointia.

Työttömyyteen, köyhyyteen tai syrjäytymiseen johtavat harvoin yksilön moraaliset valinnat. Useammin kyse on rakenteista, sattumasta, terveydestä tai lähtökohdista, joita ihminen ei ole itse valinnut. Puhe "vastuun ottamisesta" on usein kiertoilmaus sille, että köyhyyttä pidetään ansaittuna.

Tämä ei ole vain empatian puutetta — se on huonoa analyysia. Jos haluamme toimivan yhteiskunnan, meidän on kohdeltava ihmisiä ihmisinä, ei moraalisen arvioinnin kohteina. Käytännössä jokainen ihminen haluaa olla muille hyödyksi. Taloustiede, käyttäytymistieteet sekä tilastotiede ovat poliitikon tärkeimmät työkalut.

Totta kai omalla työllä, ponnistelulla ja riskinotolla voi parantaa omaa toimeentuloaan, ja siitä saa olla ylpeä. Näin pitää olla myös tulevaisuudessa. On hienoa kun ihmiset menestyvät. Verotuksen painopistettä tulisikin siirtää työnteosta kuluttamiseen.

Suomessa korkeilla palkoilla rajaveroaste on 50%. Se on paljon, mutta ei mitään verrattuna toimeentulotuella elävien 100% rajaveroasteeseen. Kannustinloukku on ilmiselvä, mutta moralistisista syistä sitä ei haluta muuttaa. Päin vastoin, kuvitellaan että tekemällä ihmisen elämästä leikkaamalla entistä kurjempaa, hän aktivoituu. Tällöin ihmisen viimeisetkin voimavarat menevät toimeentulosta stressaamiseen. Nurkkaan ajettu ihminen ei palvele työmarkkinoita.

Sosiaalitukijärjestelmä tarvitsee remonttia joka antaa järkevän toimeentulon valtiontalouden realiteettien rajoissa, ja ennen kaikkea antaa ihmisille enemmän toimijuutta ja vähemmän pelinappulana oloa

Talous

Suomen talous on kasvanut uudistumisesta. Korpikansa vaurastui ensin maa- ja metsätalouden, sitten teollisuuden ja nyt teknologian avulla. Rahalla on taipumus kerätä valtaa. Jo menestyneillä yrityksillä on verkostoja ja lobbareita.

Mutta kuka pitää nuorempien yritysten puolta joista kasvaa Suomen tuleva menestys? Näillä ei ole pääomia saati verkostoja. Minulle on kunnia-asia puolustaa taloutta uudistavia yrityksiä. Kilpailua vääristävistä yritystuista ja kaavoituspäätöksistä pitää luopua. Enemmän markkinataloutta tarkoittaa reilumpia lähtökohtia taloutta uudistaville yrityksille.

Kaupunkipolitiikka

Talous on kaupungin perusta, ja asukkaiden hyvinvointi on tärkein tavoite. Hyvinvointi saadaan aikaan vahvalla taloudella.

Kun kaupunki houkuttelee menestyviä yrityksiä ja osaavia työntekijöitä, se pystyy panostamaan kovemmalla kädellä sosiaalipalveluihin, koulutukseen ja eriytymisen ehkäisyyn. Asuinalueiden eriytymisen estäminen on itselleni erityisen tärkeää.

Vaikka talous on ajattelussani kaupungin perusta, en ole elinkeinoelämän äänitorvi enkä pelkää olla lobbareita vastaan silloin kun siihen on aihetta. Esimerkkinä vaikkapa erimielisyyteni Kauppakamarin kanssa keskustan kehittämisestä. Data ja tutkimukset kertoivat muuta kuin lobbarin suu. Kävelykeskusta houkuttelee rahaa enemmän kuin keskusta joka on ulkopysäköintialue ja täynnä läpiajoväyliä.

Tämä onkin yksi käytännön esimerkki toimivasta markkinataloudesta: Sivuutetaan pääomaa edustavan lobbausjärjestön lobbaus ja tehdään keskustasta paikka joka houkuttelee datan ja kokemusten mukaan eniten rahaa yrittäjille, ja on viihtyisin tamperelaisille.

Tätä kirjoitusta ovat inspiroineet ekonomisti Heikki Pursiaisen erinomainen kirjoitus markkinoista ja niiden suhteesta oikeistoon, sekä taloustieteilijä Mika Malirannan Markkinatalouden pro-teesit -kirja