Kaupunkikeskustojen näivettymisestä on keskusteltu viime syksystä lähtien paljon ja tunteella, sijoituspodcasteja myöten.

Tilastojen valossa on totta että kaupunkikeskustojen elinvoima vähenee. Miksi? Seuraavassa viisi syytä miksi kaupunkikeskustat näivettyvät

Kauppakeskukset

Tiesitkö että Pasilan Tripla on yksi maailman kalleimmista rakennuksista? Tiesitkö että Tampereen Ratinassa on 113 liikettä?

Helsingin keskustan ympärille on rakennettu viime vuosina 308 000 m² kauppakeskuspinta-alaa. Lukemaan sisältyy vain Tripla sekä Redi.

Seinäjoki on äärimmäinen esimerkki kauppakeskusten vaikutuksesta keskustan elinvoimaan. Kun keskustan viereen avattiin Ideapark, Seinäjoen keskustan elinvoimaluku laski ensimmäisenä vuonna 19 % ja toisena vuonna 13 %

Verkkokauppa

Suomen verkkokauppa on kasvanut nollasta 13.4 miljardin liiketoiminnaksi parissakymmenessä vuodessa.

Erikoistuotteet ostetaan enenevissä määrin verkosta, päivittäistavarat kauppakeskuksista. Kaikki tämä on perinteisesti ollut keskustojen heiniä. Ei ole enää.

Supermarketit

Suomen kaupungit ovat hajautuneet 60-luvulta eteenpäin. Asutusta hajautettiin alkuun lähiöihin n. 10 kilometrin päähän keskustasta. Aikansa kaupungit eivät miellyttäneet keskiluokkaa, ja 90-luvun aikana etenkin kehyskunnat alkoivat vetää keskiluokkaisia asukkaita. Hajautumiskehitys, eli Nurmijärvi-ilmiö huipentui vuonna 2007, ja on globaalin finanssikriisin jälkeen laantunut.

Hajautunutta kaupunkia palvelemaan kaavoitettiin supermarketeja kehäteiden varsille. Tästä todisteena ovat Citymarket-kauppakeskusten kasvuluvut. 1990-luvun alussa Citymarketeja oli 16, 2000-luvun alussa 30 ja nykyään yli 80

Minusta on hyvä että kauppakeskuksia on kaavoitettu, sillä tämä helpottaa arkea hajautuneessa kaupungissa. Seurauksena kuitenkin autovyöhykkeellä elävien rahat käytetään suuressa määrin kehäteiden varsilla keskustan sijaan.

Keskustasta onkin tullut korostuneesti kävelijöiden, joukkoliikenteen ja pyöräilijöiden rahankäyttöpaikka. Helsingin keskustassa autoilun osuus rahankäytöstä on 8-18%, ja Tampereella se on 29% (mittaus korona-aikana).

Yhdysvalloissa asutusta on hajautettu vuosikymmeniä pidempään, ja kuolleita keskustoja on elvytetty jo 70-luvulla. Videolla lisää aiheesta

Autoilun sujuvuus ja parkkipaikat

Nostan tämän, sillä keskustojen ongelmista syytetään usein autoilun unohtamista. Minusta on tärkeää että autolla pääsee sujuvasti keskustaan, ja mielestäni asia on tilankäytölliset ja taloudelliset realiteetit huomioiden varsin hyvällä tolalla.

Tampereella keskustan autoliikennettä palvelemaan on rakennettu viime vuosina valtatiet yhdistävä Ratapihankatu josta pääsee suoraan pääkadun alle tuhannen paikan Hämpin parkkiluolaan. Tampereen keskustassa on 8000 autohallipaikkaa.

Helsingissä tyytyväisyys autoliikenteen sujuvuuteen ja parkkipaikkoihin kasvanut viimeiset 25 vuotta niin asukkaiden kuin yritystenkin mielestä.. Samaten Helsingin kantakaupungin katutilasta 86% on varattu autoille..

Näivettymiskeskustelua käydään myös Salossa ja Lahdessa, jotka tunnetaan autoilukeskustoistaan.

Tilastoista ja kehityshankkeista johtuen en oikein voi kallistua tämän syyn kannalle. Jokaista katua ei ole tarkoituksenmukaista täyttää läpiajolla ja parkkeerauksella, sillä tutkimusten mukaan Kävelykaduilla myynti on 20% mediaanimyyntiä suurempaa.

Totean kuitenkin että autoliikenne tulee ottaa vastaisuudessakin huomioon keskustaan saapuessa, ja keskustan ympärillä tulisi olla autoliikenteelle priorisoitu keskustan kehä. Kaupunkikeskustan täytyy palvella koko kaupunkiseutua. Logistiikka, pelastustyö ja kunnossapito täytyy huomioida.

Korona

Toisin kuin muut mainitsemani teemat, korona ei ole pitkäaikainen trendi vaan lyhytaikainen sokki. Sillä oli kuitenkin valtavat vaikutukset etenkin Helsingin ydinkeskustaan. Trendi on onneksi jo ylöspäin, sillä Helsingin ydinkeskustassa asiakasmäärät ovat kasvaneet vuodessa 21 % - 32 %.

Näistä syistä korona runteli Helsingin keskustaa

• Korona ajoi ihmiset pois joukkoliikenteestä. Joukkoliikenne tuo 60-70% Helsingin keskustan rahasta
• Korona lopetti turismin lähes kokonaan. Helsingissä matkailun koko on 2 miljardia euroa
• Korona ajoi ihmiset etätöihin. Helsingin keskustassa on huomattavan paljon toimistotilaa asuntoihin suhteutettuina

Mikä avuksi

Asiakkaat haluavat kasvavassa määrin perinteisen shoppailun lisäksi viettää aikaa ja viihtyä keskustassa, Kluuvista vastaava asset manager Mikael Orkovaara sanoo Yle.fi

Asiantuntijat kautta linjan tuntuvat olevan samaa mieltä: Vähittäiskaupan siirtyessä verkkoon ja kauppakeskuksiin, keskustan on luotava nahkansa viihtyisänä, elämyksellisenä paikkana jossa viettää aikaa mielellään. Resepti on sama kuin Ideaparkissa.

Katusuunnittelun vastuu on tässä yhtälössä suuri. Katujen tulee olla viihtyisiä ja mielenkiintoisia kävelijöille. Myös keskusta-asutuksen lisääminen on tärkeää, sillä esimerkiksi Tampereella kävelijät ovat suurin rahankäytöllinen ryhmä.

Mielestäni Tampereella on varsin hyvä lähtökohta: Keskustaan saavutaan nopeasti jotta siellä voidaan olla hitaasti.

Kiinnostaako Tampereen keskustan elinvoima? Lue artikkelini Lisää elinvoimaa Kyttälään