HelsinkiMiksi toimitusjohtaja vastusti Esplanadin kokeilua ja mitä voimme oppia datasta?
Helsinkiläiset väittelivät kiivaasti Esplanadin katukokeilusta. Keskustelu oli tuttua Tampereen Hämeenkadun keskustelusta, mutta yksi asia jäi erityisesti mieleen.
Ravintolaketju NoHo Partnersin toimitusjohtaja Aku Vikström vastustaa Esplanadin katukokeilua.. NoHo Partnersilla on lukuisia ravintoloita Esplanadilla ja sen lähellä
Miksi?
Koska olen perehtynyt tutkimuksiin ja keskustojen elinvoimaisuusdataan, vastustus ravintola-alalta tuli yllätyksenä. Suomessa kadun muutos kävelykaduksi kasvattaa mediaanimyyntiä 23%, hyödyttäen nimenomaan ravintoloita eniten.
Kaikki kokemukset sekä tilastot kertovat, että nimenomaan Vikströmin yritys hyötyisi kokeilusta. Miksi hän vastustaa kokeilua? Vastaus tuli hieman yllättäen vastaan Twitter-virrassani.
Meillä ei ole tästä tarkkaa dataa, mutta eri konsepteihin ja eri tilanteita varten tullaan eri kulkuneuvoilla. Esimerkiksi työssäkäyvien ja sitä kautta lounasasiakkaiden osuudesta autoilijat ovat varmasti enemmistöä. Vastaavasti yökerhoasiakas harvemmin tulee autolla.
Ero reaalimaailmaan on valtava, sillä kaikista Helsingin työmatkoista 23% tehdään autolla. Ydinkeskustaan suuntautuvissa työmatkoissa luku on oletettavasti alhaisempi.
Osviittaa antaa myös Helsingin Kaupungin ja Helsingin Kauppakamerin teettämä asiointiselvitys.
Minun ei ole tarkoitus lytätä henkilöautoilua keskustaan saapumisen tapana. Päin vastoin se on monelle käytännöllisin tapa saapua keskustaan. Esplanadin kokeilua voi vastustaa henkilöautoliikenteen sujuvuuden näkökulmasta. Esplanadin kokeilun vastustaminen vetoamalla näivettymiseen on kuitenkin harhaanjohtavaa.
Vikströmin oletukset ovat valtavasti pielessä. Hän on saanut paljon mediatilaa vastustaessaan kokeilua, joka kaikkien kokemusten, tutkimusten ja tilastotietojen mukaan hyödyttää juuri hänen johtamaansa yritystä.
Mikäli kärkijohtajan oletukset ovat näin pahasti pielessä, voinee olettaa että tätä tietoa ei ole tavallisella kivijalkayrittäjälläkään.
...kävelykeskustojen kehittymisen yhtenä merkittävänä esteenä Suomessa ovat yrittäjien kielteiset asenteet. Kiinnostavaa tämä on etenkin sen valossa, että kävelykeskustat lisäävät keskustan vetovoimaa ja kasvattavat kävelykaduilla sijaitsevien kadunvarsiliikeyrittäjien liikevaihtoa huomattavasti Helsingin kävelykeskustan suunnittelu ydinkeskustan kadunvarsiliikeyrittäjien näkökulmasta
Ei uutta
Ilmiö on tuttu Suomesta ja maailmalta. Samat keskustelut käydään vuodesta toiseen. Tutkimustulokset ja kokemukset ovat kuitenkin samanlaisia ympäri maailman, vuosikymmenestä toiseen.
Muutama esimerkki
- Tampereen kokoisessa Groningenissa päätettiin 60-luvulla kehittää kävelykeskustaa. Yrittäjät raivostuivat. Poliitikkoja joutui poliisisuojeluun. Groningenin keskustasta tuli valtava kaupallinen sekä kaupunkikuvallinen menestys.
- Slovenian Ljubljana loi laajan kävelykeskustan. Kansalaiset ja yritykset protestoivat äärimmäisesti. 10 vuotta myöhemmin 97% asukkaista kannattaa muutosta
- Helsingissä Mikonkadun kävelykatu-uudistusta vastustettiin raskaasti yrittäjien toimesta. Muutos tehtiin, ja yritysten liikevaihto kasvoi huomattavasti.
- Aleksanterinkatu ry vastusti kadun muuttamista kävelykaduksi. Kun kadusta tehtiin kävelykatu, kadun kauppojen liikevaihto nousi huomattavasti, Aleksanterinkatu ry:n toiminnanjohtaja sai potkut
Klikkaa itsesi virtuaalikierrokselle Groningenin kauppakeskustaan
Kaava on toistuva:
- Hyvin äänekäs vastustus
- Muutos on menestys niin yrittäjille kuin kaupunkilaisille
- Vanhaan ei haluta palata
Ymmärrystä tarvitaan puolin ja toisin
Muutosvastarinnan ymmärtää monilla toimialoilla. Esimerkiksi Mikonkadun muutoksessa kävelykaduksi rautakauppa oli ainoa katumuutoksesta kärsinyt yritys. Samaten erikoiskaupalle muutos kävelykaduksi ei ole aina kannattava. Yksityisyrittäjillä koko toimeentulo voi olla kiinni kivijalassa, ja muutosvastaisuuden ymmärtää. Tämä on hyvin inhimillistä, eikä yrittäjiä ei tule syyllistää.
Kuitenkin, kävelykaduksi muuttaminen kasvattaa asiakasvirtoja massiivisesti. Kohtasin konkreettisimman esimerkin tästä tänä keväänä Tampereen Tuomiokirkonkadulla. Kulkijamäärä ja tunnelma muuttuu täysin, kun katu vaihtuu kävelykaduksi. Esimerkki on äärimmäinen, mutta kuvastaa kävelykatujen vetovoimaa.
Suomessa jalankulkijoiden määrän on havaittu kasvavan usein 30–100 % FCG - Kävelykatujen lisääminen keskusteluttaa – mitä tiedämme vaikutuksista kivijalkakauppoihin?
Kaupunkikeskustat eivät olleet koskaan kokeneet näin paljoa painetta elinvoiman säilyttämiselle. Voit lukea kaupunkikeskustoihin kohdistuvista uhista artikkelissani:
Mitä kaupunki voi tehdä
Kaupungit keräävät dataa ja teettävät tutkimuksia enemmän kuin koskaan. Ei riitä, että datasta julkaistaan raportteja, vaan datan tulisi olla helposti saavutettavaa ja ymmärrettävää. Kerättyä tietoa tulisi aktiivisesti jakaa yrittäjille ja asukkaille ymmärrettävässä muodossa. Pyrin itse jakamaan tilastoja ja tulkintoja datasta Twitterissä
Työn tulee olla jatkuvaa ja näkyvää, sillä disinformaatio leviää somessa helposti. Esimerkiksi Kruunusillat-raitiotietä on spinnattu "Miljardin polkupyörä- ja raitiovaunusillaksi", vaikka todellisuudessa hanke sisältää kymmenen kilometriä raitotietä, kolme siltaa sekä pysäkit. Hanke maksaa kokonaisuudessaan 326 M€. Disinformaatio levisi nopeasti hyvin laajalle.
Nyt kun Suomi köyhtyy, kuinka fiksulta tuntuu, että Helsinki käyttää miljardi euroa polkupyörä- ja raitiovaunusiltaan?
Datalla parempaa kaupunkia
Minusta yksi hienoimmista tavoista käyttää dataa kaupunkilaisten arjen parantamiseen on Turun joukkoliikenteen Parhaan hinnan lippu. Käyttäjän tarvitsee vain ostaa kertalippuja tarpeen mukaan, ja mikäli lippuihin on mennyt esimerkiksi viikkolipun verran rahaa, päivittyy käyttäjän lippu automaattisesti viikkolipuksi. Tämä malli myös muihin kaupunkeihin!
Paikkatietodataa voidaan hyödyntää liikenne- ja asiakasvirtojen ennustamiseen. Tästä on hyötyä niin liikennesuunnittelussa kuin yrittäjillekin. Tampereella on julkistettu Tampereen Pulssi palvelu, joka ennustaa seuraavan viikon asiakasvirtoja kivijalkayrittäjille.
No nyt! Tampere-sovellukseen on tullut keskustan kävijäennusteet joka huomioi sään ja tapahtumat. Tällä tavoin helpotetaan yritysten aukiolojen ja työvuorojen suunnittelua. Videolla ensi lauantain kävijämääriä Hämeenkadulla. Näitä voit käydä myös itse katsomassa
Kävijävirtoja ennustava Tampereen Pulssi -palvelu on julkaistu Tampere.Finland-sovelluksessa #Tampere #Wapice tampere.fi/ajankohtaista/…
Mitä paremmin kaupunkilaiset ovat perillä kaupunkinsa asioista, sitä parempia päätöksiä kyetään tekemään. Esplanadin kokeilusta tullaan keräämään huomattavia määriä dataa. Ensimmäiset tulokset julkaistaan vuoden 2023 lopulla. Tulen raportoimaan tuloksista Twitterissä.
Mikäli kaupunkien keräämä data kiinnostaa, löydät sitä seuraavista lähteistä
Suomen dataportaali Tampereen dataportaali Tampereen karttapalvelu Helsingin dataportaali Helsingin karttapalvelu Turun dataportaali Oulun dataportaali
Swecon Vaikuttava kaupunki -podcastissa on puitu datan hyödyntämistä kaupunkikehityksessä.
